• Etusivu
  • ALT ry
  • Ajankohtaista
  • Jäseneksi
  • Työehtosopimukset
  • Kuljetusala Suomessa
  • Yhteystiedot
  • In English

Suomalainen työrauhajärjestelmä tarvitsee remontin

ALT tiedotus (tiedotus a alt.fi), 19.8.2011

Suomessa on paljon työtaisteluita. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä puolivuotiskaudelta on ilmoitettu jo yli sadasta työtaistelusta. Työtaistelut - ja erityisesti laittomat lakot - ovat selvästi yleisempiä Suomessa kuin sen kilpailijamaissa.

Alkuvuosipuoliskon lakoista yli 90 prosenttia on ilmoitettu olevan laittomia. Esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa laittomia lakkoja on hyvin vähän, kun taas Suomessa ne ovat pääsääntö.

-Työtaistelut tuovat suomalaiseen yritystoimintaan ennakoimattomuutta ja arvaamattomuutta, jolla on kallis hinta. Eri alojen työtaisteluilla on moninaisia haittoja ja vaikutuksia laajalti niin yrityksille kuin yksilöille. Työnseisaukset vaikuttavat yrityksissä tehtäviin strategisiin päätöksiin, työnjärjestelyihin ja yritystoiminnassa tehtäviin valintoihin, toteaa EK:n asiantuntija Tuija Vehviläinen.

-Työtaistelumaaksi leimautuminen ei tuo investointeja Suomeen.

Suomi - työtaistelujen maa

Suomessa kynnys uhata ja toimeenpanna työtaisteluja on matala. Yksi syy tähän on, että työtaisteluja koskevat pelisäännöt ovat vanhentuneita, eikä niitä katsota tarpeelliseksi noudattaa.

Toinen syy työtaistelujen runsaalle määrälle on työtaisteluperinne, jonka syntyhistoria juontaa korpilakkojen aikaan, jolloin puoluepolitiikka näkyi nykyistä enemmän työpaikoilla. Omaksuttuja toimintamalleja ei haluta muuttaa rakentavampaan suuntaan.

Vaikka työehtosopimuksissa ja yritystasolla on aktiivisesti lähdetty luomaan uusia yhteistyön ja neuvottelutoiminnan malleja ristiriitojen välttämiseksi, erimielisyyksien ratkaisemiseksi sekä neuvottelutoiminnan ja yhteistyön parantamiseksi, työtaisteluiden määrään tällä ei ole ollut positiivista vaikutusta.

Suomalainen työrauhajärjestelmä ei toimi.

Paljon vahinkoa, entä hyöty?

Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja samalla lainsäädännön lähtökohta on, että työehtosopimusten voimassa ollessa vallitsee työrauha.

Työtaisteluja järjestetään kuitenkin eräiden liittojen toimesta työehtosopimuskausien aikana mitä moninaisimmista syistä. Työtaistelutilastojen mukaan yleisimpiä syitä lakkoilla ovat olleet viime vuosina työvoiman vähennykset, työnantajan työnjohdollinen menettely sekä työehtosopimukset.

Päästäänkö työtaisteluilla sitten niillä ajettuihin tavoitteisiin?

Selvä enemmistö EK:n työtaisteluilmoitukseen vastanneista työnantajista on ilmoittanut tähän kysymykseen yksikantaan, ettei työnantaja ole taipunut painostustoimenpiteiden yhteydessä esitettyihin vaatimuksiin.

-Käytännössä työtaisteluilla saavutetut hyödyt työpaikoilla jäävät yleensä vähäisiksi. Aiheutuneet vahingot sen sijaan ovat yleensä mittavia, moninaisia ja pitkäkestoisia, kertoo Vehviläinen.

- - - - - - - - -
Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä työtaisteluissa menetettiin runsaasti työpäiviä. EK:n työmarkkinatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä (1.4. – 30.6.) järjestettiin yhteensä 58 työtaistelua EK:n jäsenyrityksissä. Ilmoitetuista työtaisteluista suurin osa oli lakkoja ja lakoilla uhkaamisia. Ilmoitetuista 41 lakosta 37 oli laittomia. Lakoilla uhkaamisia ilmoitettiin yhteensä 11, ylityökieltoja yhteensä 5 ja jarrutuksia yksi.

Toimeenpantuihin työtaisteluihin osallistui runsaat 13 800 työntekijää. Menetettyjä työpäiviä työtaisteluista aiheutui yli 57 200 päivää.

Määrällisesti eniten työtaisteluja oli teollisuudessa (67 %). Toiseksi eniten työtaisteluja oli palvelualoilla (17 %) ja kuljetus- ja liikennealalla (16 %). Kevään merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa. Ammattiliitto PRO toimeenpani huhti-toukokuussa lukuisia laillisia ja laittomia työtaisteluja metsäteollisuuden toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.

Työtaisteluiden syiksi ilmoitettiin toisella vuosineljänneksellä
  • alan työehtosopimuksesta johtuvat syyt (47 %)
  • palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys (10 %)
  • työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt (10 %)
  • työvoiman vähennys tai sen uhka (9 %)
  • tukitoimenpiteet (9 %)
  • muu sisäinen syy (9 %)


Lähde: EK 18.8.2011

Takaisin