ALT tiedotus (tiedotus
alt.fi), 22.3.2012
Työmarkkinajärjestöjen työuralinjaukset luovat hyvän pohjan työurien pidentämiselle
Hyvinvointimme turvaaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Työuria on pidennettävä voimakkaasti heikentyvän huoltosuhteen ja eläkemenojen kasvun vuoksi. Lisäksi valtiontalouden rakenteellisten ongelmien hoito vaatii työn määrän lisäämistä. Tässä tarvitaan jatkuvaa valmiutta ripeään päätöksentekoon.
EK on hyväksynyt tänään syntyneen ratkaisun työurien pidentämiseksi. Ratkaisu antaa hyvän pohjan työurien pidentämiselle ja tukee osaltaan myös sitä, että maan hallitus kykenee kehysriihessä taloutta vakauttaviin rakenteellisiin uudistuksiin.
Ratkaisu pitää sisällään menettelytavat siitä, miten elinajanodotteen kasvu otetaan jatkossa huomioon työeläkejärjestelmän ikärajoja määriteltäessä. Kohoavan eliniän tulee heijastua vanhuuseläkkeen ikärajoihin. Siksi järjestöt ovat sopineet, että työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta ryhdytään laatimaan korkean tason jatkoselvityksen pohjalta. Selvitystyön puheenjohtajaksi pyydetään ylijohtaja Jukka Pekkarista. Vanhuuseläkeiän alarajaa määriteltäessä tarkastellaan ikärajojen ohella laajemminkin eläkejärjestelmän uudistustarpeita ja etuuskysymyksiä samoin kuin eläke-edut turvaavaa maksukehitystä. Näitä neuvotteluja jatketaan välittömästi ja uudistusten tulee astua voimaan viimeistään 1.1.2017.
Olennaista on myös työttömyysturvajärjestelmän tehostaminen työnhakijan aktiivisuutta tukevaan suuntaa. Tarjotuista aktiivitoimista kieltäytyminen lyhentää ansiopäivärahan kestoa 100 päivällä. Ansiopäivärahan kesto jatkossa riippuu työhistorian pituudesta. Tärkeätä on myös ns. työttömyysturvaputken ikärajan sekä osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen. On selvää, että lähivuosina näiden toimien vaikusta työuriin on seurattava ja tarvittaessa tehtävä työuria pidentäviä lisätoimia.
Osana saavutettua neuvottelutulosta sovittiin, että vuonna 2015 ja 2016 työeläkemaksu nousee 0,4 prosenttiyksiköllä.
Työurien pidentämisessä tärkeätä on nuorten työllistymisen tehostaminen. Tähän tähdätään laajalla toimenpidekokonaisuudella.
Eläkeratkaisujen lisäksi sovittiin useista työkykyä ylläpitävistä toimista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta pyritään alentamaan tehostamalla varhaista puuttumista työkyvyttömyystapauksiin. Työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän ja Kelan yhteistyötä kehitetään. Kuntoutuksen tuloksellisuutta tehostetaan ja osatyökykyisten työllistymistä edistetään. Lisäksi ratkaisu sisältää ns. työurasuunnitelman laatimisen jonka mukaan työpaikoilla jokaisen 58-60 vuotta täyttäneen kanssa käydään läpi työn kehittämistarpeet.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet ja myös hallitusohjelmassa on todettu, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan 62.4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei toteudu ilman konkreettisia eläkepolitiikan uudistuksia ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Nyt saavutettu sopimus on kokonaisuus, joka antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olennaista on, että tarvittavat uudistukset valmistellaan ja toteutetaan mahdollisimman nopeasti.
Lisätietoja EK:ssa antavat:
Johtaja Jukka Ahtela 040-550 7978
Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen 0400-423 715
Takaisin
Hyvinvointimme turvaaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Työuria on pidennettävä voimakkaasti heikentyvän huoltosuhteen ja eläkemenojen kasvun vuoksi. Lisäksi valtiontalouden rakenteellisten ongelmien hoito vaatii työn määrän lisäämistä. Tässä tarvitaan jatkuvaa valmiutta ripeään päätöksentekoon.
EK on hyväksynyt tänään syntyneen ratkaisun työurien pidentämiseksi. Ratkaisu antaa hyvän pohjan työurien pidentämiselle ja tukee osaltaan myös sitä, että maan hallitus kykenee kehysriihessä taloutta vakauttaviin rakenteellisiin uudistuksiin.
Ratkaisu pitää sisällään menettelytavat siitä, miten elinajanodotteen kasvu otetaan jatkossa huomioon työeläkejärjestelmän ikärajoja määriteltäessä. Kohoavan eliniän tulee heijastua vanhuuseläkkeen ikärajoihin. Siksi järjestöt ovat sopineet, että työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta ryhdytään laatimaan korkean tason jatkoselvityksen pohjalta. Selvitystyön puheenjohtajaksi pyydetään ylijohtaja Jukka Pekkarista. Vanhuuseläkeiän alarajaa määriteltäessä tarkastellaan ikärajojen ohella laajemminkin eläkejärjestelmän uudistustarpeita ja etuuskysymyksiä samoin kuin eläke-edut turvaavaa maksukehitystä. Näitä neuvotteluja jatketaan välittömästi ja uudistusten tulee astua voimaan viimeistään 1.1.2017.
Olennaista on myös työttömyysturvajärjestelmän tehostaminen työnhakijan aktiivisuutta tukevaan suuntaa. Tarjotuista aktiivitoimista kieltäytyminen lyhentää ansiopäivärahan kestoa 100 päivällä. Ansiopäivärahan kesto jatkossa riippuu työhistorian pituudesta. Tärkeätä on myös ns. työttömyysturvaputken ikärajan sekä osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen. On selvää, että lähivuosina näiden toimien vaikusta työuriin on seurattava ja tarvittaessa tehtävä työuria pidentäviä lisätoimia.
Osana saavutettua neuvottelutulosta sovittiin, että vuonna 2015 ja 2016 työeläkemaksu nousee 0,4 prosenttiyksiköllä.
Työurien pidentämisessä tärkeätä on nuorten työllistymisen tehostaminen. Tähän tähdätään laajalla toimenpidekokonaisuudella.
Eläkeratkaisujen lisäksi sovittiin useista työkykyä ylläpitävistä toimista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta pyritään alentamaan tehostamalla varhaista puuttumista työkyvyttömyystapauksiin. Työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän ja Kelan yhteistyötä kehitetään. Kuntoutuksen tuloksellisuutta tehostetaan ja osatyökykyisten työllistymistä edistetään. Lisäksi ratkaisu sisältää ns. työurasuunnitelman laatimisen jonka mukaan työpaikoilla jokaisen 58-60 vuotta täyttäneen kanssa käydään läpi työn kehittämistarpeet.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet ja myös hallitusohjelmassa on todettu, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan 62.4 vuoteen 2025 mennessä. Tavoite ei toteudu ilman konkreettisia eläkepolitiikan uudistuksia ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Nyt saavutettu sopimus on kokonaisuus, joka antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olennaista on, että tarvittavat uudistukset valmistellaan ja toteutetaan mahdollisimman nopeasti.
Lisätietoja EK:ssa antavat:
Johtaja Jukka Ahtela 040-550 7978
Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen 0400-423 715
Takaisin
