Ajankohtaista kuljetusalalta

Uutisarkistosta löydät vanhoja tiedotteitamme aina vuodelta 2006 asti.

Ajankohtaista kuljetusalalta

Työmarkkinajärjestöt ja MTK: hallituksen ryhdyttävä toimiin rikkidirektiivin vaikutusten kohtuullistamiseksi

Tiedotus (Tiedotus a alt.fi), 26.6.2012

Meriliikenteen rikkidirektiivin vaikutukset ovat Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle vakava takaisku. Suomen on varauduttava pahimmillaan jopa 1 200 miljoonan euron vuotuiseen lisäkustannukseen, mikä vastaisi suuruusluokaltaan 20 000 työpaikan palkkasummaa. Suurimmat vaikutukset kohdistuisivat metsäteollisuuteen ja metallinjalostukseen. Järjestöt vaativat hallitukselta toimia vaikutusten kohtuullistamiseksi. Rikkirajoitusten toimeenpanoa on lykättävä vuoteen 2020.


Meriliikenteen rikkisäädökset kohtelevat EU:n jäsenmaita hyvin epätasapuolisesti ja aiheuttavat pohjoisten merialueiden kuljetuksille erittäin suuret lisäkustannukset. Suomen kannalta syntyy kohtuuton tilanne, sillä Suomen ulkomaankaupalle aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia. Tämä rasittaisi ulkomaankauppatasettamme, eikä kohonneita rahtikustannuksia pystytä siirtämään vientihintoihin. Jäljelle jää kustannusten karsimisen tie.


Työmarkkinajärjestöt ja MTK ovat esittäneet Suomen hallitukselle 26.6. vetoomuksen ryhtyä toimiin, joilla kohtuullistettaisiin meriliikenteen rikkidirektiivin vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle:


1) Rikkipäätöstä on muutettava


Edellytyksiä rikkipäätöksen täytäntöön panemiseksi ei ole, ja päätös aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia vientiteollisuudelle.


Säädösten toimeenpanoaikataulu on liian kireä: on epärealistista kyetä aidosti hillitsemään merirahtien kustannusnousua alus- tai polttoaineteknologian keinoin. Siksi rikkidirektiivin toimeenpano tarvitsee välttämättä siirtymäajan. Toukokuussa saavutettua sopua rikkidirektiivin sisällöstä tulee yrittää vielä muuttaa siten, että säädökset astuvat voimaan pohjoisilla merialueilla vuonna 2020 kuten eteläisillä merialueilla.


Yhteistyötä muiden Itämeren alueen maiden kanssa on tehtävä aktiivisesti. Suomessa tarvitaan pikaisesti maaraportti direktiivin toimeenpanon käytännön vaikutuksista merenkulkuun ja talouteen. Vastaava tarkastelu tarvitaan myös muissa Itämeren maissa. Vaikutusarvio antaisi EU:ssa lisäperusteluita esittää neuvostolle ja komissiolle, että asia vietäisiin IMO:n käsiteltäväksi.


2) Yritysten kustannusten keventäminen ja kompensointi


Suomen hallituksen on selvitettävä kaikki keinot, jotta yrityksille ei aiheudu haittaa rikkipäätöksestä. Yritykset tarvitsevat tiedon valtion toimista nopeasti, viimeistään elokuun budjettiriihen yhteydessä. Valtion toimien tulee vastata yrityksille aiheutuvaa haittaa. Suomen tulee selvittää myös kaikki mahdollisuudet EU-rahoitukseen.


Rikkidirektiivi uhkaa jopa 20 000 työpaikkaa


20 000 työpaikan arvion lähtökohtana on liikenne- ja viestintäministeriön esittämät arviot direktiivin lisäkustannuksista, kun velvoitteet täytetään siirtymällä kalliimpaan öljylaatuun. Tiedossa ei ole muuta realistista mahdollisuutta sopeutua asetettuun aikatauluun (1.1.2015). Lisäkustannusten suuruudeksi arvioitiin alun perin 200–1 200 miljoonaa euroa, joka perustuu toteutuneisiin öljylaatujen hintaeroihin ja niiden vaihteluihin.


Tällä hetkellä lisäkustannusten suuruudeksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa vienti- ja tuontikuljetuksissa yhteensä, joka jakaantuisi toimialoittain arviolta seuraavasti:


200 milj. euroa metsäteollisuus

100 milj. euroa metallinjalostus
100 milj. euroa kemianteollisuus
200 milj. euroa muut toimialat


Koska lisäkustannusvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, on perusteltua varautua myös pahimpaan tilanteeseen eli 1 200 miljoonan euron vuotuiseen lisäkustannukseen. Tällöin eri toimialoille aiheutuisi jopa 20 000 työpaikan palkkasummaa vastaava lisäkustannus. Suurimmat vaikutukset kohdistuisivat metsäteollisuuteen ja metallinjalostukseen.


Vaikutukset metsäteollisuuteen ja metallinjalostukseen


Metsäteollisuudessa kuljetuskustannusten nousuksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa. Tämä vastaa yli 5 000 henkilön keskimääräistä vuosiansiota. Metallinjalostuksessa lisäkustannus olisi lähes 100 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 2 000 henkilötyövuoden palkkasummaa. Uhka kohdistuu selvästi tätä suurempaan määrään työpaikkoja. Arvio ei sisällä esim. raaka-aineiden toimitusvaikeuksista johtuvia kustannuksia eikä myöskään sitä, että kauppoja jää syntymättä kohonneiden kustannusten vuoksi. Metallien jalostuksen kannalta asia on erityisen merkittävä, sillä alalle tuodaan pääosin raaka-aineita, jotka jalostetaan Suomessa ja viedään maailmalle. Sekä raaka-aineet että valmiit metallit ovat laajasti pörsseissä noteerattuja eikä ylimääräisiä kustannuksia voi käytännössä sisällyttää hintoihin.


Välillisiä vaikutuksia laajasti useille toimialoille


Välillisiä vaikutuksia syntyy nopeastikin kaikissa alihankintaketjuissa ja palveluissa, jotka liittyvät suoraan edellä mainittuihin suurimpiin toimialoihin. Esimerkiksi logistiikassa meri-, tie-, rata- ja lentoliikenteen rahtimäärät vähentyvät. Merenkulussa polttoaineen kustannusten nousu vaikeuttaa entisestään erityisesti pienien varustamoiden toimintaedellytyksiä. Rikkipesureihin vaadittava 3 - 6 miljoonan euron investointi veisi pienet varustamot konkurssiin. Suomen kauppalaivasto joutuu uuden rakennemuutoksen kohteeksi ja työpaikat uhan alle.


Vaikutukset heijastuvat myös muualle logistiikkaan. Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ovat isoja asiakkaita junakuljetuksissa, jossa noin 90 % tavaraliikenteestä tulee 17 suurimmalta teollisuusyritykseltä. Kuljetukset vähenisivät myös tieliikenteessä. Työllisyysvaikutukset kotimaisessa logistiikassa ovat suoraan verrannollisia arvioituun teollisuustuotannon supistumiseen.


Lisäksi direktiivin liian aikainen voimaantulo aiheuttaa negatiivisia heijastusvaikutuksia useille muille palvelu- ja julkisen sektorin aloille.


EK:n tiedote




Takaisin