Kuljetusalalla toimivien yritysten edunvalvontaa

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) on ammattimaista autoliikennettä harjoittavien ja kuljetusalalla toimivien yritysten edunvalvonta- ja palveluorganisaatio työmarkkina-asioissa.

Kuljetusalalla toimivien yritysten edunvalvontaa

Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Autoliikenteen Työnantajaliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus

Liitto on autoliikennealoja ja niihin liittyviä toimintoja harjoittavien yritysten työnantajaliitto.

Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa, parantaa jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen liiton jäsenille.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
1. valvoo jäsentensä työnantajapoliittisia etuja
2. tekee edustamiaan aloja koskevat työehtosopimukset
3. edistää työriitojen sovinnollista selvittämistä
4. tukee ja auttaa jäseniä työtaistelutilanteissa
5. ohjaa ja neuvoo jäseniään työoloja koskevan lainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa
6. harjoittaa koulutusta ja neuvontaa sekä laatii tilastoja ja muita tarvittavia selvityksiä
7. seuraa alojensa taloudellista kehitystä, lainsäädäntöä ja julkista hallintoa sekä tekee näihin liittyen aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja
8. seuraa toimialojensa kansainvälistä kehitystä sekä osallistuu alojensa järjestöjen kansainväliseen yhteistoimintaan
9. edustaa toimialojaan elinkeinoelämän järjestöissä sekä tarpeellisiksi katsotuissa yhteisöissä ja elimissä
10. antaa viranomaisille lausuntoja jäseniään koskevissa kysymyksissä ja avustaa jäseniään niiden asioidessa viranomaisten kanssa
11. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä pitää yhteyttä viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin toimialojaan koskevissa kysymyksissä
12. toimii muilla vastaavilla tavoilla liiton tarkoituksen toteuttamiseksi.

4 § Jäsenyys

Liiton jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö, joka Suomessa harjoittaa 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Jäsen kuuluu liittoon koko sääntöjen 2 §:ssä mainitun toimintansa osalta.

Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Kun hakemus on hyväksytty, jäsen on velvollinen noudattamaan liiton sääntöjä ja niiden yhdistysten sääntöjä, joihin liitto kuuluu.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäsen suorittaa liitolle jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruudet varsinainen liittokokous päättää vuodeksi kerrallaan. Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksua vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut liittoon. Hallitus määrää jäsenmaksun erääntymisajankohdat.

Jäsenen tulee vuosittain liiton hallituksen määräämän ajan kuluessa kirjallisesti ilmoittaa liitolle jäsenmaksun laskemista varten tarvittavat tiedot.

Varsinainen tai ylimääräinen liittokokous voi lisäksi erityisestä syystä liiton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden mukaisesti ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä jäseniltä. Lisäjäsenmaksusta voidaan tehdä päätös kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Lisäjäsenmaksun suuruus saa olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin varsinainen jäsenmaksu.

Jäseniä voidaan veloittaa myös niistä kuluista, jotka aiheutuvat erityisistä liiton suorittamista, 3 §:ssä mainituista jäsenpalveluista.

6 § Vapautus jäsenmaksuista

Hallitus voi myöntää poikkeuksia maksuvelvollisuudesta, jos jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut tai muu vastaava erityisen painava syy antaa siihen aiheen.

7 § Jaostot

Liiton jäsenet voivat hallituksen suostumuksella perustaa rekisteröimättömiä jaostoja hoitamaan liiton puitteissa toimialaansa liittyviä erityiskysymyksiä. Kuhunkin jaostoon kuuluvat jäsenet ovat velvolliset kattamaan jaoston toiminnasta syntyvät erilliskustannukset. Liiton hallitus hyväksyy jaostojen toimintaperiaatteet.

8 § Toimielimet

Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous ja sen asioita hoitavat hallitus ja sen alaisuudessa toimiva työvaliokunta sekä toimitusjohtaja ja hänen apunaan liiton henkilökunta.

9 § Liittokokoukset

Jäsenet kokoontuvat vuosittain varsinaiseen liittokokoukseen huhtikuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun varsinainen liittokokous tai hallitus niin päättää tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton jäsenistä sitä kirjallisesti määrättyä tarkoitusta varten hallitukselta pyytää.

10 § Kokouskutsu


Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen toimitetaan jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta kirjallisesti tai sähköisesti, mikäli jäsen on ilmoittanut liitolle sähköpostiosoitteensa. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin varsinainen liittokokous. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu toimittaa vähintään kolme päivää ennen kokousta.

11 § Liittokokouksissa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään hallituksen kertomus edelliseltä vuodelta
2. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus
3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle
4. päätetään tilinpäätöksessä vahvistetusta yli- tai alijäämästä
5. vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio ja päätetään liitolle suoritettavista liittymis- ja jäsenmaksuista
6. määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä
7. valitaan hallituksen jäsenet
8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä. Tilintarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, joka nimeää keskuudestaan vastuullisen henkilön
9. päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot sekä matkakustannusten korvaukset.

Varsinaisessa liittokokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää sekä sellaiset asiat, jotka jäsenet ovat esittäneet varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäviksi, ilmoituksella, joka on toimitettu hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen liittokokousta.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Päätöksenteko liittokokouksessa

Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Yhden läsnä olevan jäsenen vaatimuksesta äänestys on suoritettava siten, että kullakin jäsenellä on yksi ääni sekä lisäksi yksi ääni jokaista edellisenä vuonna suoritettua työpalkkojen täyttä 10.000 euroa kohden. Jäsen ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

Kokouksen puheenjohtajan vaalissa on aina kullakin yksi ääni.

Äänestyksessä saadaan käyttää valtakirjaa.

Päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan mielipide.

Liittokokouksissa äänestykset ovat avonaisia, ellei joku vaadi suljettua lippuäänestystä.

13 § Hallitus


Liiton hallitukseen kuuluu vähintään kymmenen (10) ja enintään kuusitoista (16) jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi on varsinaisten liittokokouksien välinen aika siten, että toimikausi päättyy valintaa seuraavana toisena vuotena pidettävässä varsinaisessa liittokokouksessa.

Näiden sääntöjen mukaan ensimmäisen kerran hallituksen jäseniä valittaessa jäsenistä puolet (1/2) määrätään arvalla erovuoroisiksi ja sen jälkeen vuoron mukaan. Ensimmäiset erovuoroiset jäsenet valitaan vain yhdeksi vuodeksi.

Mikäli hallituksen jäsenyys päättyy kesken alkuperäisen toimikauden, hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa kyseiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat tasapuolisesti jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Hallituksen jäsenenä voi toimia jokainen liiton jäsen, yhteisön puolesta sen toimitusjohtaja tai muu yrityksen sitä edustamaan valtuuttama henkilö.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa, varapuheenjohtajansa tai toimitusjohtajan kutsusta tai jos vähintään yksi neljäsosa (1/4) hallituksen jäsenistä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä on yhden oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsenillä on kullakin yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tulee:

1. vahvistaa liiton toiminnan suuntaviivat
2. päättää työmarkkinapoliittisesti merkittävistä liittoa koskevista asioista
3. valvoa, että liitto toimii tasapuolisesti ja tehokkaasti jäsentensä yhteisten etujen hyväksi näitä sääntöjä noudattaen
4. huolehtia liittokokouksen päätösten toimeenpanosta
5. käsitellä ja ratkaista liitolle osoitetut jäsenhakemukset sekä ottaa ja erottaa jäsenet
6. ottaa palvelukseen ja erottaa toimitusjohtaja
7. vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta
8. valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat
9. esittää liittokokoukselle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
10. laatia kutakin kalenterivuotta varten ehdotus talousarvioksi ja jäsenmaksuksi
11. päättää jaostojen perustamisesta ja niiden toimintaperiaatteista
12. päättää liiton valiokuntien tehtävät, jäsenten määrän ja nimittää valiokuntien jäsenet
13. valita liiton edustajat keskeisiin elinkeinoelämän järjestöihin
14. käsitellä työpaikoilla syntyneitä alan kannalta merkityksellisiä selkkauksia ja päättää mihin toimenpiteisiin työtaistelun uhatessa tai puhjettua on ryhdyttävä.

Hallituksella on oikeus myydä, vaihtaa ja kiinnittää liiton omaisuutta.

14 § Hallituksen työvaliokunta

Hallitus asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä enintään kaksi (2) hallituksen valitsemaa jäsentä sekä lisäksi liiton toimitusjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja on työvaliokunnan puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtajat sen varapuheenjohtajia.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme sen jäsentä on saapuvilla. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa, varapuheenjohtajansa tai toimitusjohtajan kutsusta.

Työvaliokunnan tulee:

1. valmistella hallituksen käsiteltäväksi tulevat asiat
2. seurata liiton työmarkkinatoimintaa ja tehdä tarvittaessa tätä koskevia esityksiä
3. valvoa liiton taloudenhoitoa
4. päättää toimitusjohtajan työsuhteen ehdoista
5. toimitusjohtajan ehdotuksesta ottaa palvelukseen ja erottaa liiton johtavat toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista
6. suorittaa muut hallituksen sille hoidettaviksi antamat asiat.

15 § Toimitusjohtajan tehtävät


Toimitusjohtajan tehtävänä on:

1. valmistella ja esitellä hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa käsiteltävät asiat
2. huolehtia liittokokouksen, hallituksen ja sen työvaliokunnan päätösten toimeenpanosta
3. johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt
4. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt niitä lukuun ottamatta, joiden palvelukseen ottaminen kuuluu työvaliokunnalle sekä määrätä heidän työsuhteidensa ehdot
5. huolehtia jäsen- ja muiden maksujen perimisestä sekä vastata hallitukselle liiton talouden ja omaisuuden hoidosta
6. suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät.

16 § Nimenkirjoittaja

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää.

17 § Tilinpäätös ja tilintarkastaminen

Tilit päätetään kalenterivuosittain.

Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä hallituksen kertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajien lausunto on annettava hyvissä ajoin ennen varsinaista liittokokousta.

18 § Tilasto- ja muut tiedot

Jäsen on velvollinen antamaan liitolle toimintaansa koskevia ja palveluksessaan olevien henkilöiden lukumäärää, palkkoja ja työoloja koskevia sekä muita tarpeellisia tietoja tilastollisia tai muita tarkoituksia varten. Liitto saa luovuttaa tietoja edelleen tilastollisiin tarkoituksiin sekä käyttää tietoja liiton toimintaan liittyvästi. Yksittäistä jäsentä koskevat tiedot käsitellään luottamuksellisina.

19 § Jäsenen yleiset velvollisuudet

Jäsen on velvollinen noudattamaan näitä sääntöjä sekä liittokokouksen, hallituksen ja työvaliokunnan päätöksiä sekä jäsenten palveluksessa oleviin nähden niitä sopimuksia, joihin liitto on sidottu.

Jäsen ei saa tehdä työehtosopimusta vastoin liiton ohjeita tai hyväksyttyjä toimintaperiaatteita.

20 § Ilmoitus työtaistelusta

Jäsenen on heti ilmoitettava liitolle toimipaikassaan puhjenneesta työtaistelusta tai työtaistelu-uhasta.

Jäsen on velvollinen antamaan liitolle seikkaperäisen selostuksen työtaistelun syistä ja kaikista niistä seikoista, joilla on merkitystä asian selvittämiseksi.

21 § Toiminta työtaistelun aikana

Jäsen ei saa käyttää työssään toisessa yrityksessä lakossa olevia tai työstä suljettuja henkilöitä tai muutoin heitä avustaa.

22 § Työsulku

Hallitus voi tehdä päätöksen jäseniä koskevan työsulun toimeenpanemisesta. Sulkua ei saa toimeenpanna, ellei päätöstä kannata kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Hallitus voi antaa jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava toimenpiteen syyt ja aiotun työsulun laajuus.

23 § Erottaminen ja hyvitysmenettelyyn ryhtyminen


Jos jäsen on tahallisesti rikkonut näitä sääntöjä, niiden edellyttämässä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä, niiden perusteella annettuja ohjeita tai sellaisia yleisesti noudatettuja työnantajaperiaatteita vastaan, joiden syrjäyttäminen ilmeisesti on omiaan heikentämään työnantajien asemaa tai vaikeuttamaan liiton toimintaa, voi hallitus rikkomuksen vakavuudesta riippuen antaa jäsenelle varoituksen, käynnistää hyvitysmenettelyn tai erottaa jäsenen.

Ennen varoituksesta, hyvitysmenettelyn käynnistämisestä tai erottamisesta päättämistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Hyvityksen, joka määrätään rikkomuksen laadun ja sen aiheuttaman vahingon mukaan, voi olla jäsenelle enintään viimeksi vahvistetun jäsenmaksun määrä kymmenkertaisena.

Hyvityksen määrää välimiesoikeus, johon hallitus ja jäsen kumpikin valitsevat yhden välimiehen ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Elleivät välimiehet voi sopia puheenjohtajasta, määrää hänet Keskuskauppakamari. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä voimassa olevaa lakia.

Jäsenyyden lakkaaminen ei estä liittoa käynnistämästä hyvitysmenettelyä eikä vireillä olevan menettelyn loppuun saattamista.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on syyllistynyt 1. kappaleessa mainittuun rikkomukseen, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa erottamista.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen on jättänyt maksamatta vuotuisen jäsenmaksunsa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Ennen jäsenyyden lakkaamista erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen entinen jäsen on velvollinen maksamaan.

Jäsenyyden lakatessa jäsen ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa liiton varoista.

24 § Liitosta eroaminen

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Jäsenyys liitossa lakkaa heti, kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa toiselle sen toiminnan, jonka perusteella se on ollut liiton jäsenenä tai joutuu konkurssiin. Näistä jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti liitolle.

Ennen jäsenyyden lakkaamista erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen entinen jäsen on velvollinen maksamaan.

Jäsenyyden lakatessa jäsen ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa liiton varoista.

25 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta on tehtävä varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä jonkin liiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti. 




Rekisteröity 19.12.2003

1 § Nimi ja kotipaikka
2 § Tarkoitus
3 § Toimintamuodot
4 § Jäsenyys
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
6 § Vapautus jäsenmaksuista
7 § Jaostot
8 § Toimielimet
9 § Liittokokoukset
10 § Kokouskutsu
11 § Liittokokouksissa käsiteltävät asiat
12 § Päätöksenteko liittokokouksessa
13 § Hallitus
14 § Hallituksen työvaliokunta
15 § Toimitusjohtajan tehtävät
16 § Nimenkirjoittaja
17 § Tilinpäätös ja tilintarkastaminen
18 § Tilasto- ja muut tiedot
19 § Jäsenen yleiset velvollisuudet
20 § Ilmoitus työtaistelusta
21 § Toiminta työtaistelun aikana
22 § Työsulku
23 § Erottaminen ja hyvitysmenettelyyn ryhtyminen
24 § Liitosta eroaminen
25 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

ALT:n säännöt
787 KB, päivitetty 26.10.2010