Suomalaiset linja-autoyrittäjät perustivat vuonna 1928 Linja-autoliikennöitsijäin Liiton, joka 1944 muutti nimensä Linja-autoliitoksi (LAL). Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 alkoi työntekijöiden valtaisa järjestäytyminen kautta maan. Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton valta alkoi kasvaa.

Työntekijäjärjestöt alkoivat painostaa LAL:lta palkankorotuksia ja muita etuisuuksia. LAL:n lakimies Jussi Sormaselle alkoi myös tulla yhä enemmän tiedusteluja, miten menetellään erilaisissa työsuhteisiin liittyvissä riita-, työaika- ja palkka-asioissa. LAL ei kuitenkaan tällaisiin asioihin voinut ottaa kantaa, koska liiton uusituissa säännöissä nimenomaan kiellettiin sen puuttuminen jäsentensä ja heidän työntekijöidensä välisiin työehto- ja palkka-asioihin.

Linja-autoliiton hallitus käsitteli työnantajaliiton perustamista kokouksessaan 2.2.1945, jonka jälkeen lähetettiin kutsu kaikille LAL:n jäsenille kokoontua Helsinkiin neuvottelemaan oman työnantajaliiton perustamisesta. Kutsun mukana oli perustettavan yhdistyksen sääntöehdotus. Kutsua noudattivat LAL:n suurimmat jäsenyritykset, yhteensä 33 yrittäjää, jotka edustivat melkoista linja-automäärää ja olivat myös alansa suurimpia työnantajia.

Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen (ATY) perustava kokous pidettiin ravintola Kaisaniemessä 27.2.1945 klo 14. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin LAL:n toiminnanjohtaja Yrjö Wänttinen ja sihteeriksi Helsingin linja-autoaseman asemanhoitaja, Oy Matkahuolto Ab:n palveluksessa ollut Yrjö Laine. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat Yrjö Wänttinen, Oy Liikenne Ab:n toimitusjohtaja F. V. Judén ja Lauttakylän Auto Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nieminen, jotka samalla valtuutettiin tekemään sääntöihin kaikki yhdistysrekisteriviranomaisten vaatimat korjaukset. Kokouksessa oli läsnä myös Autoalan Työnantajaliitto ry:n asiamies, varatuomari Åke M. Roschier-Holmberg.

Linja-autoliiton hallituksen esitys sai kokousväen yksimielisen kannatuksen ja keskustelun jälkeen päätettiin perustaa oma, Autoliikenteen Työnantajayhdistys -niminen yhdistys. Kokouksessa läsnä olleista LAL:n jäsenistä kirjoittautui heti 26 uuden yhdistyksen perustajajäseniksi. Ammattimaista kuorma-autoliikennettä harjoittaville yrittäjille päätettiin varata mahdollisuus liittyä yhdistykseen, sillä intressit työehto- ja palkka-asioissa katsottiin yhteisiksi.

Järjestön toiminnanjohtajaksi valittiin Linja-autoliiton toiminnanjohtaja, diplomi-insinööri Yrjö Wänttinen, joka hoiti tehtäväänsä kaksikymmentä vuotta. Järjestön ensimmäisenä juristina toimi varatuomari Å. Rochier-Holmberg.

Ensimmäisenä ATY neuvotteli linja-autonkuljettajien ja rahastajien työehtosopimuksen, joka sovittiin heinäkuussa 1945. ATY otti erillisinä hoitaakseen myös kuorma-autonkuljettajien (joulukuusta 1945 lähtien) ja -apumiesten (helmikuusta 1946 lähtien) sopimusasiat. Toukokuussa 1946 työehtosopimusneuvottelujen piiriin tulivat myös linja-autoasemien työntekijät. Autoliikennealalle syntyi nopeasti työnantajajärjestö, joka oli valmis valtakunnallisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja -sopimuksiin.

ATY:n sopimusneuvottelukumppanina oli Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL). Ensimmäisessä sopimuksessa sovittiin autonkuljettajan työajat ja erillinen ”häkäloma” puukaasutinautojen kuljettajille. Ammattiliittojen jakauduttua oli sopimuskumppanina vuodesta 1948 alkaen Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL).

Lakkoneuvottelut tulivat voimakkaasti kuvaan jo 1950-luvulla ja olympiavuonna 1952 lakko oli sotkea kisajärjestelyt, mutta sopimukseen päästiin ennen kisojen alkamista. Heinäkuussa 1953 oli viikon pituinen lakko. Keväällä 1956 alan seisautti kolmiviikkoinen yleislakko.

ATY:n sopimusneuvottelukumppani oli vuosina 1960-1970 Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (SAKT) sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitto (AKL). Tavaralinjaliikenteen ja ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia ryhdyttiin solmimaan 1960-luvun alkuvuosina.

Vaikeita neuvotteluja käytiin mm. vuosilomalain ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen vuoksi. Pitkään jatkuneet monitasoiset neuvottelut johtivat lopulta vuoden 1968 maaliskuussa ensimmäiseen TUPO-ratkaisuun. Tämän jälkeen TUPO-sopimuksia solmittiin säännöllisesti muutaman vuoden välein.

Neuvottelukumppaniksi tuli 1970 lukien silloin perustettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry.

1945-1964 diplomi-insinööri Yrjö Wänttinen, Oy Matkahuolto Ab
1965-1981 toimitusjohtaja Raimo O. Honkanen, Savonlinja Oy
1982-1984 toimitusjohtaja Olavi Lievonen, Jyväskylän Liikenne Oy
1985-1987 toimitusjohtaja Lasse Vaano, Kuljetusliike Vaano Oy
1988-1995 toimitusjohtaja Juhani Heikkilä, Someron Linja Oy
1996-2001 toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Suomen Kiitoautot Oy
2002-2007 varatoimitusjohtaja Mikko Vähälä, Kuljetusliike Lauri Vähälä Oy
2007 lukien konsernijohtaja Antti Norrlin, Koiviston Auto -yhtymä