http://www.alt.fi/ Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n tiedotteet ad41215142eb8968cc2917a058e3eb9b http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=216 Mon, 20 May 2013 13:11:00 +0300 Työtuomioistuin on antanut tiistaina 14.5. alkaneessa Veolia Transport Vantaa Oy:n työntekijöiden toimeenpanemassa lakossa tuomion. Tuomion mukaan lakko kohdistuu voimassa olevaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen ja se on siten työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide. Lisäksi työtuomioistuin katsoi, että Vantaan lakon alkamisen jälkeen Veolia Transport Espoo Oy:n pääluottamusmies on uhannut työnantajaa lakolla ja myös työtaistelulla uhkaaminen on kiellettyä työehtosopimuksen voimassa ollessa. Työtuomioistuin on tuominnut AKT:n seuraavat ammattiosastot maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa: Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry (ammattiosasto 009) 8.000 euroa ja AKT:n Espoon os. 048 ry 1.000 euroa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on puolestaan tuomittu maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta 12.000 euroa. Lisäksi kaikki kolme hyvityssakkoihin tuomittua yhdistystä ovat velvolliset korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle oikeudenkäyntikuluja yhteensä 1.310,95 euroa. Tuomio: Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mari Vasarainen, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, puh. 040 511 6959 tiedotus@alt.fi a8271f22046120cd39e575cbd916ae6f http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=215 Tue, 14 May 2013 08:51:00 +0300 Veolia Transport Vantaa Oy:n linja-autonkuljettajat ovat aloittaneet tänään klo 3.00 lakon ja ilmoittaneet jatkavansa sitä toistaiseksi. Lakon vuoksi yhtiön Vantaan ja Keravan seutulinjat ja sisäiset vuorot jäävät ajamatta. Linjakohtaisista vaikutuksista tarkemmin: Työnantajaliitto pitää lakkoa laittomana, koska se kohdistuu alan voimassa olevaan työehtosopimukseen. Lakko viedään työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Janne Vihavainen, Veolia Transport Finland Oy, puh. 040 571 6652 Toimitusjohtaja Mari Vasarainen, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, puh. 040 511 6959 tiedotus@alt.fi 8c9f41e8d0faed23a714935327424ec8 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=213 Wed, 24 Apr 2013 09:36:00 +0300 Satamaoperaattori Finnsteven työnseisaukseen osallistuu noin 270 ahtaajaa, jotka lakkoilevat huomisaamuun saakka. Ulosmarssin syynä on käynnissä olevat yt-neuvottelut. Pääluottamusmiehen mukaan yritys kaavailee 90 työntekijän vähentämistä. Finnsteven johto myöntää ulosmarssin koskevan yt-neuvotteluja, mutta pitää lakkoa laittomana. Yt-neuvottelut koskevat kaikkia yli 350 työntekijää. Päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty, koska neuvottelut jatkuvat pitkälle toukokuuhun. tiedotus@alt.fi fac658cd4d84cbf3462e0f5d4e4ffa11 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=208 Wed, 03 Apr 2013 09:00:00 +0300 Veolia Transport Vantaa Oy:n linja-autonkuljettajat ovat aloittaneet tänään klo 3.30 lakon ja ilmoittaneet jatkavansa sitä koko päivän. Lakon vuoksi yhtiön Vantaan ja Keravan seutulinjat ja sisäiset vuorot jäävät ajamatta. Linjakohtaisista vaikutuksista tarkemmin: Lakko on alan työehtosopimuksen voimassa ollessa laiton, ja ALT vie sen työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Janne Vihavainen, Veolia Transport Finland Oy, puh. 040 571 6652 Toimitusjohtaja Mari Vasarainen, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, puh. 040 511 6959 tiedotus@alt.fi 938340b89dd4d0c8e581ef59ed10d472 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=205 Mon, 11 Mar 2013 08:24:00 +0200 EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin vuonna 2012 yhteensä 91 työtaistelua. Ilmoitetuista työtaisteluista 78 oli lakkoja. Kuljetuksen ja liikenteen toimialalla työtaisteluita oli vuonna 2012 yhteensä 15, joista 14 oli laittomia. ALT ry:n jäsenyrityksissä oli viime vuoden aikana yksi työtaistelu. Työtaistelut painottuivat viime vuonna erityisesti teollisuuden yrityksiin. Suurimmat työtaistelut toimeenpantiin isoissa vientialojen yrityksissä. Toisaalta esimerkiksi ahtausalalla järjestettiin enemmän työtaisteluja kuin muutoin kuljetus- ja liikennealoilla. Viime vuonna yleisin syy työtaisteluille olivat yritysten sopeuttamistoimet. Joka toisen työtaistelun syyksi ilmoitettiin työvoiman vähennys tai sen uhka. Toiseksi yleisimmäksi syyksi työtaistelulle ilmoitettiin yrityksen muut sisäiset syyt. Tällaisiksi sisäisiksi syiksi ilmoitettiin esimerkiksi työnantajan harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan liittyviä syitä ja työnantajan tekemiä muita yritystä koskevia päätöksiä. Työnjohdolliseen menettelyyn ja työn järjestelyihin liittyvät erimielisyydet sekä palkkavaatimukset sekä palkkaerimielisyydet olivat kolmanneksi yleisin syy työtaisteluun ryhtymiselle. EK:n työtaistelutilastossa arvioidaan myös työtaisteluista aiheutuneita taloudellisten menetysten kokonaismääriä. Yritysten arviot työtaisteluista aiheutuneista menetyksistä vaihtelevat muutamasta tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin euroihin työtaistelua kohden. EK:n työtaistelutilastossa on selvitetty myös sitä, millaisiin ratkaisuihin tai lopputuloksiin työtaistelut ovat päättyneet. Valtaosassa työtaisteluita työnantaja ei ole suostunut työtaistelun yhteydessä esitettyihin vaatimuksiin. Vain muutamissa tapauksissa työnantaja ilmoitti taipuneensa vastapuolen vaatimuksiin tai lopputulos oli katsottavissa kompromissiksi. Tiedotus@alt.fi e69127f25ddd6ca035e209e56efc912b http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=203 Tue, 05 Mar 2013 10:33:00 +0200 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) ja Linja-autoliitto ry luovuttavat tänään liikennekomissaari Siim Kallasille ajo- ja lepoaika-asetuksen muutosta koskevan esityksensä. Esityksessä hienosäädetään EU:n yleistä ajo- ja lepoaika-asetusta siten, että pitkää matkaa ajavat ammattiliikenteen kuljettajat voisivat nukkua yönsä nykyistä useammin kotona, ja heidän yleinen työhyvinvointinsa kohenisi. Järjestöt kantavat huolta myös uhkaavasta kuljettajapulasta. Järjestöt ehdottavat pieniä mutta merkittäviä lyhennyksiä ja joustoja lepoaikoihin, sekä mahdollisuutta pidentää vuorokautista ajoaikaa kahdella tunnilla silloin, kun ajamista edeltää tai seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Puitteina säilyisivät nykyiset enimmäisajoajat viikon tai kahden viikon jaksoille (56/90 tuntia). Lisäksi järjestöt ehdottavat, että 4,5 tunnin ajoaikaa kohden pidettävän 45 minuutin tauon voisi jakaa kolmeen 15 minuutin jaksoon. Suomalaistutkimuksen mukaan kolmasosa ammattikuljettajistamme viettää vuorokautisen lepoaikansa tien päällä vähintään 2-3 kertaa viikossa, ja peräti 24 % kuljettajista useammin kuin 3 kertaa viikossa. Pitkää matkaa ajavien on monesti kestettävä yksinäisyyttä ja vaikeita olosuhteita syrjäisillä ja jopa vaarallisilla lepoalueilla ajoneuvossa nukkuessaan. Kuormavarkaudet tainnutuskaasua käyttäen ovat valitettavan yleisiä Manner-Euroopassa, ja ongelma tunnetaan myös Ruotsissa. Kuljettaja ei voi venyttää ajoaikaa päästäkseen kotiin tai turvallisemmalle lepopaikalle, sillä ajo- ja lepoaikarikkomuksista rangaistaan tuntuvasti. Kuljettaja menettää ajo-oikeutensa määräajaksi kolmesta vähäisestäkin rikkeestä. Työaikadirektiivin astuessa voimaan myös yrittäjäkuljettajat kaipaavat joustoja EU-tason tieliikenteen sosiaalisäädöksiin. Suomalaisjärjestöjen esitys lisäisi säädösten joustavuutta vaarantamatta kuitenkaan liikenne- tai työturvallisuutta. Maantieliikenteen palveluksessa työskentelee Suomessa kaiken kaikkiaan lähes 100 000 ammattikuljettajaa, koko EU:n alueella yli 4 miljoonaa henkilöä (EUROSTAT: 2,4 miljoonaa maanteiden tavaraliikenteessä, noin 1,6 miljoonaa henkilöliikenteessä). Ajo- ja lepoaika-asetuksen sisältö EU:n ajo- ja lepoaika-asetuksella määritellään ammattikuljettajien yhtäjaksoiset ajo- ja lepoajat minuutin tarkkuudella. Tauot ja ajoaika kirjautuvat ajopiirturiin, jota viranomaiset seuraavat esimerkiksi tienvarsitarkistuksilla. Seuraukset ajo- ja lepoaikarikkomuksista ovat vakavat. Nykyinen ajo- ja lepoaika-asetus määrittelee ajoajaksi enintään 9 tuntia ajovuorokaudessa. Kuljettajan ajoaikaa saa pidentää kahdesti viikossa 10 tuntiin. Ajoaikaa saa olla kalenteriviikossa 56 tuntia ja kahdessa peräkkäisessä kalenteriviikossa 90 tuntia. Neljän ja puolen tunnin ajoa on seurattava vähintään 45 minuutin tauko. Tauko voidaan jakaa kahteen osaan, joista ensimmäisen osan on oltava vähintään 15 minuuttia ja jälkimmäisen vähintään 30 minuuttia. Vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Sitä voidaan lyhentää vähintään 9 tuntiin kolmesti viikossa (kahden viikkolevon välissä). Lyhentämätön, eli vähintään 11 tunnin vuorokausilepo voidaan pitää kahdessa osassa, joista ensimmäisen tulee olla vähintään kolme tuntia ja jälkimmäisen vähintään 9 tuntia. Järjestöjen ehdotukset: Kuljettajan vuorokausilepo voitaisiin lyhentää kerran viikossa vähintään 9 tuntiin ja kahdesti viikossa vähintään 7 tuntiin. Lyhentämätön vuorokausilepo olisi edelleen 11 tuntia. Vuorokautista ajoaikaa tulisi voida jatkaa kahdella tunnilla silloin, kun ajamista edeltää tai seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Vuorokausitason pidennykset toteutettaisiin nykyisin voimassa olevien enimmäisajoaikojen (56 h/viikko ja 90 h/2 viikkoa) puitteissa. Kansainvälistä linja-autotilausliikennettä koskevaa 12 päivän poikkeussääntöä tulisi joustavoittaa. 4,5 tunnin ajoaikaa kohden pidettävä 45 minuutin tauko tulisi voida jakaa kolmeen 15 minuutin jaksoon henkilö- ja tavaraliikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen yrittäjien ja kuljetusyritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 6 200 kuorma- ja pakettiautoliikenteen kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) on ammattimaista autoliikennettä harjoittavien ja kuljetusalalla toimivien yritysten edunvalvonta- ja palveluorganisaatio työmarkkina-asioissa. ALT:n jäseninä on kuorma- ja linja-autoyrityksiä, linja-autoasemia, tavaraterminaaleja, varastohotelleja sekä taksi- ja kuorma-autoliikenteen tilausvälityskeskuksia. www.alt.fi Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö, jonka tehtävänä on vaikuttaa julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin siten, että liiton jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavalla tavalla osana valtakunnallista bussiliikenne- ja bussiasemaverkkoa. Liitto osallistuu bussiliikenteen ja sen eri liikennetyyppien kehittämiseen niin, että eri liikennepalvelutuotteet tyydyttävät mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita. www.linja-autoliitto.fi Lisätietoja: Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 040 502 8181 Pasi Moisio, johtaja, EU-edunvalvonta, SKAL (ALT ja LAL), puhelin +32 476 058 490 Mari Vasarainen, toimitusjohtaja, ALT, puhelin 040 511 6959 Heikki Kääriäinen, toimitusjohtaja, LAL, puhelin 0400 413 007 tiedotus@alt.fi c1aa3ba7a3f9c212b89d5e60be898676 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=202 Thu, 28 Feb 2013 10:54:00 +0200 EK on valmis aloittamaan keskustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. Ehtona on, että uusia palkankorotuksia ei tehdä kahden seuraavan vuoden aikana. Palkkojen uusiin yleisiin korotuksiin ei ole lähivuosina varaa. Palkat ovat joka tapauksessa nousemassa ilman uusiakin korotuksia vuonna 2014 runsaalla prosentilla ja vuonna 2015 lähes yhtä paljon. Maan hallitus on vedonnut työmarkkinajärjestöihin pikaisen maltillisen palkkaratkaisun puolesta. EK:n mukaan työllisyyttä ja ostovoimaa edistetään parhaiten, jos palkkoja ei koroteta lainkaan ja samalla tehdään merkittäviä vero- ja maksualennuksia sekä muita kasvupäätöksiä. Talouden epävarmuus jatkuu, joten kaksivuotinen työmarkkinasopimus ja erittäin tiukka palkkamaltti toisivat vakautta ja antaisivat maan hallitukselle mahdollisuuden tehdä kasvua tukevia rohkeita päätöksiä. EK:n hallituksen työvaliokunta linjasi järjestön kantaa tänään torstaina. Lisätiedot: EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, puh. 09 4202 2401 tiedotus@alt.fi 20abf0433fa3b7d9dbdbb9722b778d46 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=201 Fri, 22 Feb 2013 13:57:00 +0200 Ruuhkahuiput ja äkillinen työvoimatarve olivat yleisimpiä tilanteita, joissa EK:n jäsenyritykset käyttivät vuonna 2012 vuokratyövoimaa. Tilapäisen työvoimatarpeen paikkaamisen ohella lähes 40 prosenttia vuokratyövoimaa käyttäneistä yrityksistä kertoi, että vuokratyö toimii myös rekrytointikanavana. Toimialojen erilaiset piirteet näkyivät yritysten vuokratyön käyttötilanteita koskeneissa vastauksissa. -Palvelualoilla on paljon tehtäviä, jotka on tehtävä oli tilanne mikä tahansa. Siksi vuokratyö on iso apu esimerkiksi sairaus- tai vuosilomatilanteissa, toteaa asiantuntija Jenni Ruokonen EK:sta. Lähes neljännes EK:n jäsenyrityksistä on käyttänyt vuokratyövoimaa. Eniten vuokratyötä käytettiin teollisuuden ja rakennusalan yrityksissä. Vuokratyöntekijöiden osuus EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä syksyllä 2012 oli 2,5 prosenttia. Tiedot selviävät EK:n vuosittaisesta henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Vuokratyövoiman käytön yleisyyden lisäksi tuoreimmassa tiedustelussa pureuduttiin vuokratyön käyttötilanteisiin. Yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka toimisivat, jos vuokratyön käyttö olisi rajoitetumpaa. Jos yritykset ottaisivat lisähenkilöstöä vuokratyöntekijöiden asemesta, heidät palkattaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Lähes 70 prosenttia yritysten arvioista kertoo, että mahdolliset vuokratyön rajoitukset johtaisivat siihen, että yritysten oma henkilöstö tekisi vaadittavat työt ylimääräisinä töinä tai tarvittavat työt jäisivät kokonaan tekemättä. -Vuokratyö on siis merkittävä voimavara yrityksille, silloin kun ne kohtaavat tilapäisiä työvoimatarpeita. Vuokratyöllä ei näidenkään tulosten mukaan korvata pysyviä työsuhteita vuokratyövoimaa käyttävissä yrityksissä, summaa EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu on otospohjainen kysely, joka toteutettiin loka-marraskuussa 2012. Tiedustelun otokseen kuului n. 2 700 EK:n jäsenyritystä. Tiedotus@alt.fi 278ff5d94d988c0ef19a7a2e0c61a1b0 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=200 Wed, 13 Feb 2013 10:02:00 +0200 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja kolme sen ammattiosastoa tuomittiin eilen maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoja laittomien työtaisteluiden järjestämisestä 4.2.2013. Työtaistelut johtuivat konttisurraukseen liittyvästä erimielisyydestä. Työtuomioistuin tuomitsi AKT:n maksamaan hyvityssakkoa 5.000 euroa, Kotkan ammattiosaston 1.500 euroa, Röyttän ammattiosaston 300 euroa ja Helsingin ammattiosaston 300 euroa. AKT tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa samaan asiaan liittyvästä työtaistelu-uhkauksesta jo 1.2.2013. Tuolloin hyvityssakon suuruus oli 4.000 euroa. tiedotus@alt.fi ac7cec48049e27b771509321b47f85eb http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=199 Fri, 08 Feb 2013 14:54:00 +0200 Työpaikkojen säilyminen Suomessa edellyttää seuraavalla työmarkkinakierroksella tiukkaa palkkamalttia. Suomessa palkat ovat nousseet enemmän kuin EU-alueella keskimäärin. Palkankorotusvaraa voi syntyä vain niihin yrityksiin, joiden tuottavuus parantuu. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus käsitteli kokouksessaan 7.2.2013 alustavasti tulevan työmarkkinakierroksen tavoitteita. Työpaikkojen määrä on vaarassa vähentyä jatkossakin, koska suomalaisten yritysten kilpailukyky on rapautunut koko 2000-luvun ja vienti on jäänyt jälkeen kilpailijamaista. On välttämätöntä, että työllisyystilanne saadaan kääntymään parempaan ja Suomi palautettua takaisin kasvu-uralle. Myös julkisella sektorilla työvoimakustannusten nousuvauhti on pysäytettävä, jotta velkaantumiskierre ja saneeraustarve saadaan hallintaan. Työllisyyden parantamiseksi yritykset tarvitsevat myös aikaisempaa enemmän palkkaukseen, työaikoihin ja muihin työehtoihin liittyviä joustomahdollisuuksia ja työpaikalla räätälöityjä ratkaisuja. EK pyrkii yhdessä jäsenliittojensa kanssa siihen, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään alakohtaisesti niin palkanmuodostuksen kuin muidenkin työehtojen osalta. Alakohtaisesti on myös edistettävä työajan joustavaa ja tehokasta käyttöä sekä pyrittävä eri keinoin tehdyn työajan pidentämiseen. EK:n jäsenliitot aloittavat oman aikataulunsa mukaisesti valmistelut uusien työehtosopimusten solmimiseksi nykyisten sopimusten jatkeeksi. EK:n jäsenliitot ovat yhdessä linjanneet seuraavan neuvottelukierroksen aikaista yhteistyötään. Lisätietoja toimitusjohtaja Jyri Häkämies 09 4202 2400 ja johtaja Lasse Laatunen 0400 423 715 Tiedotus@alt.fi 56030de553585a05977be9afd4074cd2 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=198 Wed, 06 Feb 2013 11:34:00 +0200 EK:n Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdanteet hiipuivat laajalti viime vuoden lopulla. Tilannetta kuvataan kaikilla päätoimialoilla selvästi keskimääräistä heikommaksi. Uusien tilausten määrä laski sekä teollisuudessa että rakentamisessa, ja tuotanto taittui laskuun. Palvelualojen myynti pysytteli kuitenkin vielä kasvussa. Henkilöstökehityksessä tapahtui käänne heikompaan. Suomen elinkeinoelämän suhdannenäkymät lähikuukausille ovat huomattavan varovaiset. Suhdanteiden ennustetaan jatkuvan heikkoina, ja useissa yrityksissä niiden odotetaan huononevan lisää. Teollisuusyritykset enteilevät suhdanteiden tummentumista edelleen, joskin näkymä on hieman vakaantunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Teollisuudessa ei ole kasvuodotuksia, vaan tuotanto pysyisi likimain nykyisellään. Rakentamisessa tuotantomäärät laskisivat. Palvelualojen myynti pysyisi hitaassa kasvussa. Työvoiman määrän ennustetaan laskevan kaikilla kolmella päätoimialalla. Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli tammikuussa lukemassa -13 (lokakuussa -34). Uusimmassa tiedustelussa 7 prosenttia vastaajista ennusti suhdanteiden paranevan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tilanteen heikkenemistä ennusti puolestaan 20 % vastaajista. Rakentamisen suhdannenäkymät olivat tammikuussa tasolla -37 (lokakuussa -58). Suhdannenousua ennusti viisi prosenttia yrityksistä, heikkenemistä puolestaan 42 %. Palveluyritysten suhdannenäkymät olivat tammikuun tiedustelussa saldoluvussa -18 (lokakuussa -17). Suhdanteiden vahvistumista ennusti 7 % yrityksistä ja niiden pehmenemistä vastaavasti 25 %. Ei juuri kasvuodotuksia Teollisuuden vastaajayritysten saamien uusien tilausten määrä laski jonkin verran viime vuoden lopulla. Myös rakentamisessa tilausten määrä supistui. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilauskanta on keskimääräistä matalampi. Valmistuotevarastot kasvoivat teollisuudessa aavistuksen, mutta ne olivat vielä melko lähellä normaalia. Rakentamisessa myymättömien asuntojen määrä kohosi. Teollisuusyritykset odottavat tilausten määrän pysyvän lähikuukausina likimain loppuvuoden tasolla. Rakentamisessa tilausten määrä alenisi yhä. Teollisuudessa tuotanto taittui loppuvuonna laskuun. Kehitys oli hieman heikompaa kuin syksyllä odotettiin. Lähikuukausina tuotannon määrään ei odoteta muutoksia. Rakentamisen tuotanto väheni hieman loka–joulukuussa. Tuotannon laskun enteillään voimistuvan kuluvan vuoden alkupuolella. Palvelualojen myynti kasvoi loppuvuonna hitaasti. Kehitys oli silti aavistuksen vahvempaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Lähikuukausina myynnin ennustetaan pysyvän hitaassa kasvussa. Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste pysyi selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. 46 prosentilla teollisuusyrityksistä oli edelleen vapaata kapasiteettia (lokakuussa 50 %). Työllisyydessä käänne heikompaan – odotukset jatkosta hyvin vaisut Suhdannebarometrin vastaajayritysten henkilöstökehitys kääntyi viime vuoden lopulla kokonaisuutena heikompaan. Henkilöstö väheni sekä teollisuudessa että palveluissa, rakentamisessa henkilöstö pysyi likimain ennallaan. Odotukset työvoimakehityksestä alkuvuodelle ovat heikot. Henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän kaikkien kolmen päätoimialan yrityksissä melko yleisesti. Myyntihinnat kohosivat vain palvelualoilla, ja niissäkin hintojen nousu jäi hitaaksi. Teollisuudessa hinnat pysyivät vakaina ja rakentamisessa ne laskivat. Palveluissa kustannusten nousu oli yleistä. Teollisuudessa kustannukset nousivat myös jonkin verran, kun taas rakentamisessa nousu jäi hitaaksi. Palvelualat kuvaavat hintojen nousun olevan alkuvuonna selvästi aiempaa nopeampaa. Teollisuudessa hintatasoon ei odoteta muutoksia, ja rakentamisessa loiva lasku jatkuisi. Palvelualojen kustannustason odotetaan jatkavan ripeässä nousussa. Teollisuudessa maltillinen kustannusnousu jatkuisi, ja rakentamisessa kustannusten nousuvauhti nopeutuisi uudelleen vähän. Kannattavuus huononi viime vuoden lopulla teollisuudessa ja palveluissa, rakentamisessa se koheni hieman. Kaikki päätoimialat ennustavat kannattavuuden alenevan kuluvan vuoden aikana. Riittämätön kysyntä on kaikilla päätoimialoilla selvästi yleisin toiminnan kasvun este. Teollisuudessa 45 % ja rakentamisessa peräti 57 % yrityksistä kuvasi kysyntää heikoksi. Palveluissa heikkoa kysyntää koki 30 prosenttia vastaajista. Rakennusalan työvoimapula oli viime vuotta vähäisempää. Nyt 13 % yrityksistä koki rekrytointivaikeuksia. Palvelualoilla vastaava tilanne oli 10 prosentilla yrityksistä, kun taas teollisuudessa työvoimapulasta raportoi vain yksi prosentti vastaajista. EK:n Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2013 tehtyyn tiedusteluun vastasi 991 yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin 273 000 henkilöä. tiedotus@alt.fi 44f321b04d3aee07cd89ecd154f50cb9 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=195 Mon, 04 Feb 2013 10:52:00 +0200 Työtuomioistuin tuomitsi Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n viime perjantaina sakkoihin laittomasta työtaistelu-uhasta. Tästä huolimatta AKT käynnisti tänään Kotkan satamassa laittoman työtaistelun. EK pitää AKT:n toimenpiteitä täysin tuomittavina ja edellyttää, että SAK ryhtyy välittömästi toimiin laittoman lakon lopettamiseksi ja satamien toiminnan turvaamiseksi. Kysymyksessä on viimeisten 8 kuukauden kuluessa jo kuudes ahtausalan työehtosopimukseen kohdistuva laiton työtaistelu. AKT:n toiminta osoittaa, että vanhentunut työrauhasäännöstö kaipaa pikaista uudistamista. Puutteena on mm. se, että laittomista lakoista saadut tuomiot eivät ole riittäviä estämään vastuuttomia toimia. Ulkomaankaupan logistista kilpailukykyä selvitettiin Suomen hallituksen liikennepoliittista selontekoa varten. Selvitysmiehet kiinnittivät huomiota laittomien lakkojen suureen määrään. Laittomat lakot ovat suuri häiriötekijä Suomen ulkomaankaupan logistiikassa, aiheuttavat suuria kustannuksia yrityksille ja huonontavat toimitusvarmuutta asiakkaille. AKT on vaatinut, että Suomen satamissa perinteisesti merimiesten tehtäviin kuulunut konttilaivojen lastinkiinnitystyö siirtyisi ahtaajien työksi. Nykyinen järjestelmä on tarkoituksenmukainen erityisesti sen vuoksi, että aluksen päällikkö vastaa laivan meriturvallisuudesta ja lastin kiinnityksestä. Hänellä tulee olla oikeus kiinnityttää lasti omalla henkilöstöllään, joka tuntee laivan kiinnitysvälineistön. Asia kuuluu yksiselitteisesti yritysten liikkeenjohto-oikeuden piiriin. Suomen konttiliikenteessä kulkee päivittäin kymmenien miljoonien eurojen arvosta vienti- ja tuontituotteita. Mahdolliset häiriöt konttiliikenteeseen aiheuttavat nopeasti suuria taloudellisia menetyksiä Suomen elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle. Jokainen työtaistelu satamissa aiheuttaa myös kolhun suomalaisen vientiteollisuuden logistiikkaketjun luotettavuuteen kansainvälisessä kaupassa. Lisätietoja: asiantuntija Tuija Vehviläinen 040 751 9543 johtava asiantuntija Tiina Haapasalo 040 763 1482 tiedotus@alt.fi 3540311c038e1e465706808ab55e42fc http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=193 Wed, 30 Jan 2013 09:08:00 +0200 Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätöitä. EK on kampanjassa mukana toista vuotta asiantuntijaorganisaationa. Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) kampanja muistuttaa, että kesätyöpaikka on nuorelle arvokas tilaisuus kehittää työelämävalmiuksiaan. Samalla kesätyö on tärkeä ensikohtaaminen työnantajan ja tulevan työntekijän välillä. Perjantaina 25.1. käynnistynyt kampanja järjestetään nyt kolmatta kertaa. Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja tukee työnantajia työnantajamaineen rakentamisessa ja nuorten kohtaamisessa. Mukaan kampanjaan ovat tervetulleita kaikki työnantajat, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään vastuullista suomalaista kesätyökulttuuria. Kampanjassa esitellään hyvän kesätyön periaatteet, joiden avulla sekä kesätyöntekijä että työnantaja hyötyvät enemmän kesätyökokemuksesta. Kampanjan tämän vuoden keulakuva on Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte. Viime vuonna kasvot kampanjalle antoi EK:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Ole Johansson. Vastuullisin kesätyönantaja palkitaan elokuussa. tiedotus@alt.fi bfc2337842ee4fe081f4bf8f78ec9e57 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=192 Wed, 30 Jan 2013 09:02:00 +0200 - Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit pysyivät tammikuussakin matalalla. Vähittäiskauppaa lukuun ottamatta indikaattorit laskivat hieman myös joulukuuhun nähden, kertoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila. Teollisuuden luottamusindikaattori painui EK:n tammikuussa tekemässä tiedustelussa -13 pisteeseen. Edelliskuun tarkistettu saldoluku oli -11. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2. -Teollisuudessa luottamuksen lasku johtui valmistuotevarastojen kasvusta. Tuotanto-odotukset ja tilauskanta pysyivät joulukuun tasolla. Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, joulukuuta koskevien vertailutietojen mukaan EU-maiden keskiarvoa heikompi. Suhdannetilanne on vahvin Latviassa ja Isossa-Britanniassa, heikoin puolestaan Luxemburgissa ja Kyproksella. Rakentamisen luottamus heikkeni tammikuussa, kun luottamusindikaattorin saldoluku painui tasolle -27. Edelliskuussa tarkistettu saldoluku oli -20. Indikaattori on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (-6) alapuolella. Suomen rakennusyritysten luottamus oli joulukuun tiedustelun mukaan lähellä EU-maiden keskiarvoa. Palvelujen luottamusindikaattori heikkeni parilla pisteellä. Saldoluku laski tasolle +4, kun indikaattori oli joulukuussa lukemassa +6. Luottamus on varsin selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (+16) alapuolella. Suomalaisten palveluyritysten luottamus oli joulukuussa mitattujen tietojen mukaan vähän parempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vähittäiskaupan yritysten luottamusindikaattori on matalalla, vaikka se kohenikin hieman tammikuussa. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on -5, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli -8. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0. Suomen vähittäiskaupan luottamus oli jonkin verran EU-maiden keskiarvoa vaisumpaa. tiedotus@alt.fi 94508cc55cb38ecea7440c389f4f3c37 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=191 Mon, 28 Jan 2013 09:55:00 +0200 - Tekemätön työ maksaa yritykselle keskimäärin 2900 euroa kuukaudessa kokopäiväistä työntekijää kohti, eli suomalaisyrityksille 4 – 5 miljardin euron kustannukset vuodessa, kertoo EK:n ylilääkäri Jan Schugk. Luvut selviävät yhteishankkeesta, jossa Työterveyslaitos, Hoffmanco International, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sekä PwC selvittivät suomalaisyritysten henkilöstön sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuvia kustannuksia. Työkyvyttömyys aiheuttaa ison kustannuserän Suomen työelämässä. Tekemättömän työn osuus on keskimäärin 7 prosenttia yritysten palkkapotista, vaihdelleen yrityksestä riippuen runsaasta 2 prosentista noin 12 prosenttiin. Tästä kertyy selvityksessä mukana olleiden 64 yhtiön yhteenlasketulla palkkasummalla, yli 2 miljardilla, noin 50 - 230 miljoonan euron vuosittaiset menot. Työntekijää kohden työkyvyttömyydestä koituvat kustannukset vaihtelevat eri yhtiöissä 850 eurosta 4 300 euroon. Kun vastaava taso suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, puhutaan jo n. 4-5 miljardin suorasta vuosikustannuksesta. Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä summaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen työterveyshuollon kustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyyseläkemaksut sekä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset. Yhteishanke on jatkoa vuosina 2011 ja 2010 toteutetulle vertailututkimukselle. Nyt vuonna 2012 mukana olleet 64 yhtiötä työllistävät yhteensä yli 80 000 henkilöä. Selvitykseen osallistui niin teollisuuden kuin palvelualan yrityksiä sekä asiantuntijaorganisaatioita. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen tuo huomattavia säästöjä - Työkykyä voi ja pitää johtaa. Tämä on nimenomaan yrityksen johdon, ei pelkästään henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tehtävä, painottaa Schugk. - Työkykyjohtamisen ydinasioita ovat toisaalta työn ja työmpäristön kehittäminen ja toisaalta erilaisten työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Keskeisiä työkaluja ovat mm. puheeksi ottamisen mallit, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä toimet työhön paluun tukemiseksi. Kolmatta kertaa vertailututkimukseen osallistuneissa ja systemaattisesti työkykyjohtamiseen viime vuosina panostaneissa yrityksissä on saavutettu huomattavia säästöjä. Mukana olleissa 12 yrityksessä tekemättömän työn kustannuksia on saatu vähennettyä keskimäärin 27 prosentilla palkkasummaan verrattuna. - Tässä toiminnassa voittavat kaikki, niin yritykset kuin henkilöstökin. Kansallisella tasolla puhutaan jo miljardin kokoluokan potentiaalista. Vertailututkimuksen johtopäätökset: - Vertailututkimuksessa mukana 64 yritystä, työllistäen n. 80.000 henkilöä - Yhteenlaskettu tekemättömän työn kustannus n. 180 miljoonaa euroa vuodessa - Tuloksellisen työkykyjohtamisen kautta saavutettu 27%:n säästö (1000€/HTV) - Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin tekemättömän työn kustannus on 4-5 miljardia vuodessa - Se tietäisi n. 1,3 miljardin säästöpotentiaalia mikäli päästäisiin verrokkiryhmän tuloksiin - Työ on onnistujissakin edelleen kesken. Paljon edelleen saavutettavissa. tiedotus@alt.fi 601be4911391e9a872887cc9e7b0664e http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=190 Thu, 24 Jan 2013 16:07:00 +0200 Euroopan talousvaikeudet ovat pitkittyneet. Talouden näkymät Suomessa ovat huomattavan epävarmat, eikä nopeaa elpymistä ole näkyvissä. Työllisyyskehitys on viime kuukausina alkanut heikentyä jälleen. Suuresta epävarmuudesta huolimatta työmarkkinakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että nuorille järjestetään mahdollisuuksien mukaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Positiivinen kokemus työelämästä innostaa nuoria alalle, josta he ovat saaneet työkokemusta. Kesätyön ja opiskeluun kuuluvien harjoittelujen tarjoaminen on työnantajille erinomainen mahdollisuus huolehtia työnantajakuvasta ja saada tulevina vuosina motivoituneita ammattilaisia. Osaavat ja innovatiiviset tulevaisuuden työntekijät luovat edellytykset kasvulle ja kilpailukyvylle. Ammatilliseen koulutukseen liittyvät työssäoppimisjaksot ja korkea-asteen koulutukseen liittyvät harjoittelujaksot ovat tärkeä osa koulutusta. Ne ovat usein edellytyksenä tutkintojen suorittamiselle, ja niiden puute voi hidastaa opiskelijan valmistumista. Korkeakouluissa opiskelevat tarvitsevat myös tutkimusaiheita opinnäytetöitään varten. Kesä- ja harjoittelukokemus ja yhteydet työelämään ovat nuorille tärkeitä työmarkkinoille sijoittumisessa. Koululaisten kahden viikon kesäharjoittelua koskeva ”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelma on kahden vuosikymmenen aikana useilla toimialoilla tarjonnut koululaisille omakohtaisia kokemuksia työelämästä, työpaikoista ja niissä olevista työtehtävistä. Ohjelmalla on tärkeä merkitys nuorelle koulutus- ja uravalintojen näkökulmasta. (www.kunkoululoppuu.fi/tutustu-tyoelamaan-ja-tienaa) Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat yrityksiä ja julkisen sektorin työpaikkoja järjestämään nuorille ja opiskelijoille kesätyöpaikkoja sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että niiden jäsenliitot/jäsenet omalta osaltaan tukevat näitä tavoitteita. Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos tiedotus@alt.fi 8ee1ca43ee4323121fcd827802e2f388 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=187 Mon, 21 Jan 2013 13:01:00 +0200 Tehdasteollisuusyritysten kiinteät investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna kohtalaisesti, mutta niiden taso jäi silti alle keskimääräisen. Kuluvan vuoden investointinäkymät ovat huomattavan epävarmat. Investointien odotetaan kääntyvän uudelleen laskuun. Uusimpien tilastolukujen mukaan tehdasteollisuuden kotimaiset investoinnit olivat vuonna 2011 noin 3,3 miljardia euroa eli noin 14 % suuremmat kuin ennätyksellisen heikkona vuonna 2010. Investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna noin seitsemällä prosentilla hieman yli 3,5 miljardin euron tasolle. Alkaneena vuonna investointien ennustetaan laskevan noin 3,2 miljardin euroon. Vähennys viimevuotisesta olisi noin 9 %. Energiasektorin investoinnit jatkuvat puolestaan varsin vilkkaina koko tarkastelukauden 2011–2013. Kuluvana vuonna niiden arvoksi odotetaan noin 1,9 miljardia euroa. Epävarmasta kysynnästä kertoo laajennusinvestointien poikkeuksellisen pieni osuus. Tälle vuodelle suunnitelluista investoinneista vain 19 % on laajennusinvestointeja, kun niiden osuus on ollut keskimäärin noin kolmannes. Valtaosa vuoden 2013 investoinneista on korvaus- ja rationalisointi-investointeja. Teollisuuden investoinnit ulkomaille vähenivät viime vuonna vuoden 2011 korkealta lähtötasolta. Tiedustelun vastaajayritykset investoivat ulkomaille noin 1,7 miljardilla eurolla. Noin puolet ulkomaisista investoinneista suuntautui EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan, puolet kehittyville markkinoille. Suomalaisten teollisuuskonsernien ulkomaisten tytäryritysten henkilökunnan määrä kasvoi vuonna 2011, mutta viime vuonna sen raportoidaan kääntyneen laskuun. Suomalaisten teollisuuskonsernien henkilöstöstä työskentelee ulkomailla noin puolet. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää, ja tiedustelu tehdään EU:n osittaisella rahoituksella. Loppusyksyllä 2012 tehtyyn tiedusteluun vastasi 239 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli noin 73 miljardia euroa vuonna 2011. Vastaajayritykset työllistivät Suomessa lähes 173 000 työntekijää. Tiedusteluun osallistuneiden yritysten investoinnit kattavat noin 80 prosenttia tehdasteollisuuden kaikista investoinneista. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja. tiedotus@alt.fi 7cbb8c56501737ee7ccb07d0a52cd932 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=186 Mon, 07 Jan 2013 17:08:00 +0200 Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille keskeinen kilpailukykytekijä ja kasvun edellytys. Joka toisella EK:n jäsenyrityksiin rekrytoitavalla henkilöllä tulee olla ammatillista osaamista. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tulee vastata yritysten osaamistarpeisiin niin määrällisesti kuin ammatillisten koulutuksen ja tutkintojen tuottaman osaamisenkin osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnasta ja kokonaisopiskelijamääristä vuosille 2013–2016 oli eri tahojen kommentoitavana vuoden vaihteeseen mennessä. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen valtion rahoitukseen kohdistuu vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 miljoonan euron vähennys. Ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen ja enimmäisopiskelijamäärää vähennetään suunnitelman mukaisesti asteittain vuosina 2014–2016 yhteensä noin 7350 opiskelijalla vuoden 2013 tasoon nähden. Palautteessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle EK kannattaa suunnitelman tavoitetta, jonka mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella. Pitkän aikavälin tarkastelun ohella on tärkeä turvata nopea reagointi eri alueiden ja toimialojen muuttuviin työvoimatarpeisiin. EK tukee ehdotusta koulutustarjonnan lisäämisestä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, kone-, metalli- ja energiatekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalle lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa. Sen sijaan matkailu- ja ravitsemisalalle suunnattuihin vähennyksiin EK suhtautuu kriittisesti. Alan ammattitaitoisen työvoiman tarpeen on ennakoitu kasvavan etenkin niillä alueilla Suomessa, joissa venäläisten matkailijoiden määrä on kasvussa. - Ensisijaisena lähtökohtana koulutustarjonnan kehittämiselle ja suuntaamiselle tulee olla työmarkkinoiden tarpeet. Tämä edellyttää koulutuspaikkojen suuntaamisen jatkovalmistelussa toimialakohtaisten tarpeiden tarkempaa tarkastelua, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta. EK ehdottaa, että koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamääriä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon nuorisoikäluokkien koon lisäksi työikäisen väestön koulutustausta ja ikärakenne sekä toimialakohtaiset koulutustarpeet, alueellinen elinkeinorakenne ja koulutuksesta työllistyminen. - Koulutustarjonnan osalta on huolehdittava valtakunnallisesti elinkeinoelämän osaamistarpeista erityisesti pienten koulutusalojen kohdalla. Maakuntakohtainen koulutustarjonta ja opiskelijamääriä koskeva tarkastelu ei tunnista koulutuksen järjestäjien valtakunnallisen koulutustehtävän luonnetta, jatkaa Hannula. Koulutustarjonnan riittävyys on nuorisotakuun toteutumisen edellytys - Ammatillisella peruskoulutuksella on keskeinen rooli nuorten työelämässä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Hallitusohjelmaan kirjatun ns. nuorisotakuun osalta ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnan riittävyys on kriittinen kysymys nuorten ammatillisten perusvalmiuksien hankkimisessa ja työelämään siirtymisessä, toteaa Hannula. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta toteutettavaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan on varattu yhteensä 183 miljoonaa euroa vuosille 2013–2016 ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Ohjelman kohderyhmänä ovat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat 20–29 -vuotiaat, joita on noin 110 000. - Kohderyhmän näkökulmasta ongelmallista on ammatillisen peruskoulutuksen rajaaminen osaamisohjelman ulkopuolelle. Nuorten työmarkkina-aseman parantamisen ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden näkökulmasta tulee harkita sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmän laajentamista perustutkinnon suorittaneisiin työttömyysuhan alla oleviin nuoriin että ohjelmaan varattujen määrärahojen kohdentamista myös ammatilliseen peruskoulutukseen, jatkaa Hannula. Tiedotus@alt.fi cc490f294d8789e877e1a2f341cd2c8f http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=184 Mon, 31 Dec 2012 09:46:00 +0200 -Luottamusindikaattoreissa ei tapahtunut suuria muutoksia marraskuusta joulukuuhun. Palvelujen lukema koheni hieman, kun taas muilla toimialoilla mentiin entisestään vähän alaspäin, kertoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila. -Suhdannetilanne on jatkunut kaikilla toimialoilla keskimääräistä heikompana. Lähikuukausista ennustetaan hankalia, eikä kasvua odoteta. Teollisuudessa tuotanto supistuisi vähän. Heikoista suhdanteista kertoo myös teollisuuden matala kapasiteetin käyttöaste. Alle puolella yrityksistä on kapasiteetti täyskäytössä. Teollisuuden luottamusindikaattori painui edelleen hieman. Tuotannon arvioidaan laskevan yhä loivasti. Sekä tilauskanta että kapasiteetin käyttöaste ovat heikoissa lukemissa. Teollisuuden luottamusindikaattori laski joulukuun tiedustelussa lukemaan -15. Edelliskuun tarkistettu saldoluku oli -13. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Rakentamisen luottamus laski jo varsin matalalle. Tilauskanta on alle normaalin ja henkilöstön määrä alenee. Luottamusindikaattorin saldoluku painui tasolle -25. Edelliskuussa saldoluku oli -20. Indikaattori on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (-6) alapuolella. Palvelujen luottamusindikaattori toipui hieman marraskuun matalalta tasolta. Myyntiodotukset ovat varovaiset, mutta silti hieman edelliskuuta luottavaisemmat. Indikaattori kohosi +6 pisteeseen, kun marraskuun tarkistettu saldoluku oli -4. Noususta huolimatta luottamus on varsin selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (+16) alapuolella. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski yhä aavistuksen. Myyntiodotukset ovat melko vaatimattomat. Luottamusindikaattori laski saldolukuun -9, kun se oli edelliskuussa tasolla -8. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0. Tiedotus@alt.fi d1e34fa3bcc54713324cc77ca6e91971 http://www.alt.fi/fin/ajankohtaista/?nid=182 Thu, 20 Dec 2012 14:53:00 +0200 Logistiikka- ja kuljetusalalla on töitä tarjolla. Sekä työnantaja- että työntekijäliitot tiedostavat, että nuoret eivät tunne alan mahdollisuuksia. Jo aikaisemmin kuljetusalan vetovoimatyötä tehnyt Kuljetusala.com tulee nyt mukaan Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaan, joka tukee nuorten jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen liittyvää ohjausta. Nuoriso-ohjelmaa koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Logistiikka- ja huolinta-ala on tehnyt tiivistä yhteistyötä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Suomen Huolintaliikkeiden liitto ry:n (SHL) kanssa jo maaliskuusta 2012 alkaen. Kuljetusala.comin myötä mukaan tulee viisi uutta toimijaa: • Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) • Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry • Logistiikkayritysten Liitto ry • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry • Volvo Trucks Toimiva ja tehokas logistiikka edellytys yritystoiminnalle Suomessa Logistiikka ja huolinta ovat kehittyviä aloja, joilta löytyy monipuolisia uravaihtoehtoja. Kuljetuspuolella autonkuljettajille olisi kysyntää jo nyt, tulevaisuudessa tarve kasvaa entisestään. – Logistiikka on kouluissa opettajienkin keskuudessa aika vähän tunnettu ala. Alan ja sen monipuolisten työmahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen on mieluisa tehtävä. Todella hienoa, että taustatukenani on jatkossa näin iso joukko niin työnantaja- kuin työntekijäpuolen liittoja, kertoo logistiikka-alan projektipäällikkö Marika Mertala TATista. – PALTA ja SHL ovat olleet tyytyväisiä TATin vuoden 2012 aikana tekemään logistiikka- ja huolinta-alan vetovoimatyöhön nuorten ja oppilaitosten parissa. Kulunut vuosi on osoittanut, että alan tunnetuksi tekemiselle on ollut tarvetta, sillä oppilaitokset ovat olleet hyvin kiinnostuneita TATin toiminnasta. Hienoa, että projektiin liittyvät nyt mukaan myös Kuljetusala.comiioppilaitoksissa n kuuluvat tahot, toteaa Petri Laitinen PALTAsta ja SHL:stä. – Tämä on luonteva jatko Kuljetusala.comin jo aiemmin tekemälle työlle. Kuljetusala on monipuolinen ja koko ajan kehittyvä ala. Sen houkuttavuus tulevaisuuden työpaikkana ja hyvät työllisyysnäkymät on vähitellen ruvettu huomaamaan myös nuorten parissa. Siitä on osoituksena viimeisten viiden vuoden aikana tapahtunut 26 prosentin kasvu yhteishaun hakijoissa logistiikan perustutkintoon, sanoo ALTin toimitusjohtaja Mari Vasarainen. Lisätietoja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Marika Mertala, projektipäällikkö, logistiikka-ala, marika.mertala@tat.fi, 040 708 8176 Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ALT, Mari Vasarainen, toimitusjohtaja, mari.vasarainen@alt.fi, puh. 040 511 6959 PALTA, Petri Laitinen, logistiikan toimialapäällikkö, petri.laitinen@palta.fi, puh. 040 5881 071 tiedotus@alt.fi