Ajankohtaista kuljetusalalta

Uutisarkistosta löydät vanhoja tiedotteitamme aina vuodelta 2006 asti.

Ajankohtaista kuljetusalalta

EK:n ohjeet sikainfluenssan osalta (päiv. 16.11.2009)

ALT tiedotus (tiedotus a alt.fi), 17.11.2009

SIKAINFLUENSSA JA ELINKEINOELÄMÄ


Keväällä Meksikosta alkanut influenssaoireita aiheuttava virustauti on vähitellen levinnyt pandemiana lähes kaikkialle. Virus, joka tautia aiheuttaa, on osoittanut ”elinvoimansa” ja sitkeytensä, sillä viruksen muuttunut geenistö on tuottanut sellaisen uuden taudinaiheuttajan, jolle ei ennestään ole vastuskykyä. Siksi tartunnat ja tauti leviävät tavanomaisia flunssia rajummin, kuten on aiemminkin tapahtunut kolmasti 1900-luvun aikana.


Tämän päivän tiedolla Suomessa varmistettuja sikainfluenssatapauksia olisi noin 3000 ja muutamia menehtymisiä. Tosiasiassa, koska eri henkilöillä sairastuessa taudinkuva vaihtelee lieväoireisesta flunssasta kovaan kuumeiseen yleissairauteen, on hyvin todennäköistä että sairastuneita voi olla jopa 10 -kertainen määrä.


Näin ollen on perusteltua todeta, että paikallisista eroista huolimatta koko maassamme on sikainfluenssan aiheuttama epidemia.


Työelämä


Yhteiskuntaa koskevat ohjeet, mm. rokotuksista ja lääkityksistä on annettu viranomaisten toimesta, mutta yritystasolla on aihetta käydä keskustelut ja suunnitelmat eri vaiheiden vaikutuksista työn tekemiseen ja suojautumistoimenpiteisiin.


Luettelomaisesti seuraavia asioita on syytä käsitellä ja tarvittaessa laatia toimintaohjeet:


1. yrityksen vastuuhenkilön nimeäminen


2. koko henkilöstön informaatiotarve ja toteutus eri vaiheissa


3. yhteistyö työterveyshuollon kanssa


4. flunssaoireiden henkilökohtainen seuranta ja ”ei töihin flunssaisena”


5. ohjeet sairastuneelle (hoito ja työkyvyttömyyden toteaminen)


6. käsi- ja lähityöskentelyhygienian opastus ja toteutus


7. matkustamis- ja kokoontumisrajoitukset eri vaiheissa


8. toimintojen varmistaminen ja varahenkilöt varsinaisessa pandemiavaiheessa.


Ajankohtaisesta tilanteesta saa tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta http://www.thl.fi.


SAIRASTUMINEN JA TYÖKYVYTTÖMYYDEN TOTEAMINEN


Työlainsäädännössä, työehtosopimuksissa ja yrityskohtaisissa käytännöissä on sekä velvottavia että sovittuja käytäntöjä sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden toteamisesta, todistamisesta ja sairausajan palkanmaksusta.


Säädöksiin perustuvat käytännöt


* Henkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan, kun työnantajalle on toimitettu työnantajan riittävän luotettavaksi katsoma selvitys sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Tällaisena selvityksenä pidetään pääsääntöisesti lääkärin todistusta.


* Useissa työehtosopimuksissa on maininta, että epidemiatilanteissa muutaman päivän työkyvyttömyyden voi todistaa myös työterveyshoitaja.


Yrityskohtainen käytäntö


* Monissa työpaikoissa, etenkin niissä, joissa työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito, lyhyissä työkyvyttömyysjaksoissa hyväksytään usein myös työterveyshoitajan todistus.


TYÖELÄMÄ JA SIKAINFLUENSSA EPIDEMIATILANTEESSA


Suositus sikainfluenssan levitessä merkittäväksi epidemiaksi


Kun nyt taudin leviämistä halutaan voimallisesti rajoittaa, viranomaisten taholta on esitetty, että oireileva henkilö ei aina tulisi vastaanotolle.


Tämän vuoksi suosittelemme tilapäisesti seuraavaa menettelyä:


Oireilevan henkilön tulee olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaan, kun yrityksellä on sairaanhoitosopimus, muuten terveyskeskukseen. Kun työterveyshoitaja on puhelinkeskustelun perusteella vakuuttunut kyseisestä sairaudesta, eikä katso aiheelliseksi kutsua henkilöä omalle tai lääkärin vastaanotolle, hän voi antaa hoito-ohjeita ja ilmoittaa henkilölle suosittelevansa työstä poissaoloa hoidon takia enintään viikon ajaksi ja kirjoittaa tästä suosituksesta myös kirjallisen lausunnon. On huomattava, että varsinaista työkyvyttömyystodistusta ei tule kirjoittaa, koska potilasta näkemättä todistaminen ei ole mahdollista.


Sairausvakuutuksen päivärahakarenssi


Sairauden pitkittyessä ja aiheuttaessa työkyvyttömyyttä yli 1+9 päivän sairausvakuutuksesta maksetaan päivärahaa lääkärin todistukseen perustuen. Edellytyksenä on kuitenkin, että myös karenssiajan työkyvyttömyys on todettu ja todistettu asianmukaisesti. Tässä tilanteessa KELA hyväksyy myös terveydenhoitajan todistuksen, jos se on looginen lääkärin kirjoittamaan jatkotodistukseen nähden.


Sikainfluenssan normaali sairastamisaika jää kyseistä karenssia lyhyemmäksi, mutta jälkitaudin ja komplikaation yhteydessä työkyvyttömyysjakso voi pitkittyä. Sen vuoksi em. terveydenhoitajan puhelimitse antama hoitosuositus töistä poissaoloineen tulee kirjata erityisen huolellisesti sairausvakuutuksen päivärahaedellytyksetkin huomioon ottaen.


Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus muiden työntekijöiden sairastumisen johdosta työtä vaille jääville työntekijöille


Työntekijän työnteko voi estyä muiden työntekijöiden sairastumisen vuoksi. Tällöin työntekijällä on TSL 2:12 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Lainkohdan soveltaminen ei edellytä työnantajalta erityistä tahdonilmaisua. Soveltamisedellytysten täyttymisestä on kuitenkin syytä ilmoittaa ao. työntekijöille tai luottamusmiehelle ja työnteon estyminen ja palkanmaksun päättyminen on todettava kunkin työntekijän osalta erikseen.


Jos samasta syystä johtuva töiden estyminen ei ole yhdenjaksoista ja töiden estymiset ajoittuvat pidempään kuin 14 päivän ajanjaksoon, työntekijällä on kuitenkin oikeus töiden estymisen osalta yhteensä 14 päivän ajanjakson työpäiviltä maksettavaan palkkaan.


Työnantajan maksaessa palkkaa em. lainkohdan perusteella, kertyy työntekijälle vuosilomaa myös ao. ajalta.


On tärkeää selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä. Kysymykseen voi tulla sijaistyön teettämisen lisäksi erilaisten työaikajärjestelyjen (esim. vuorotyö) käyttäminen. Jos työntekijä kieltäytyy tarjotusta työstä, on työnantajalla oikeus vähentää tarjottua työtä vastaava palkanosa 14 päivän palkasta.


Hätätyö


Usean työntekijän yhtäaikainen yllättävä poissaolo voi oikeuskäytännön mukaan muodostaa sellaisen ennalta arvaamattoman tapahtuman, joka oikeuttaa työnantajan teettämään työaikalain 21 §:n mukaista hätätyötä (KKO 1995:73). Edellytyksenä on, että työntekijöiden poissaolo aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Työnantajan pitää toisaalta varautua normaalisti esiintyviin yllättäviinkin poissaoloihin esimerkiksi varamiesjärjestelyillä, joten hätätyön teettäminen voi tulla kyseeseen vain, jos tarve siihen syntyy asianmukaisista varamiesjärjestelyistä huolimatta.


Tilapäinen hoitovapaa


Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairauden vuoksi lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Lain mukaan työnantajalla ei ole tältä ajalta palkanmaksuvelvoitetta, mutta työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä palkallisen poissaolon edellytyksistä sekä siitä, minkälainen selvitys työntekijän on esitettävä poissaolon perusteesta.


Terveen lapsen hoito hoitopaikan sulkemisen takia


Jos terveen lapsen hoitoa ei ole hoitopaikan sulkemisen takia mahdollista järjestää muulla tavoin, työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstä ns. pakottavan perhesyyn vuoksi. Työnantajalla ei ole tältä ajalta palkanmaksuvelvoitetta.



Takaisin